Virtausmittarin usein kysytyt kysymykset
Kertakäyttöinen virtausmittari
- Miten Masterflex®-virtausmittarit toimivat?
- Mikä kertakäyttöinen anturityyppi on järkevin sovelluksessani?
- Minkä tarkkuuden voin odottaa saavuttavani kullakin anturityypillä?
- Voidaanko näitä antureita käyttää läpinäkymättömien letkujen ja nesteiden kanssa?
- Miten nämä anturit kommunikoivat järjestelmäni kanssa?
Paine-erovirtausmittarit
- Miten paine-erovirtausmittari toimii?
- Tarvitsenko suodattimen?
- Voiko paine-erovirtausmittari käsitellä turbulenttista virtausta?
- Kaasu ei ole vakiolämpötilassa ja -paineessa tai muuttuu – toimiiko tämä?
- Mitä etuja paine-erovirtausmittarin käytöstä on?
- Mitä rajoituksia paine-erovirtausmittarin käytössä on?
Doppler-virtausmittarit
- Miten Doppler-virtausmittari toimii?
- Voinko käyttää Doppler-virtausmittaria hiukkasten kanssa?
- Jotkin virtausmittarit mittaavat nopeutta (jalkaa/sek). Miten voin muuntaa lukemat tilavuudeksi/ajaksi?
- Entä jos neste ei ole vettä?
- Vaikuttaako putkien eristys/paksuus lukemiini?
- Onko Doppler-virtausmittari asennettava pysyvästi?
- Vaatiiko Doppler-virtausmittari suoran putken vähimmäispituuden pumpun yläpuolelle?
- Mitä etuja Doppler-virtausmittarin käytöstä on?
- Mitä rajoituksia Doppler-virtausmittarin käytössä on?
Massavirtausmittarit
- Miten massavirtausmittari toimii?
- Voiko massavirtausmittari antaa kaasun kokonaiskertymän?
- Voinko kalibroida massavirtausmittarin omalle kaasuseokselleni?
- Tarvitsenko suodattimen?
- Mitkä ovat massavirtausmittarin käytön edut?
- Mitkä ovat massavirtausmittarin käytön rajoitukset?
Paddle-wheel-virtausmittarit
- Miten paddle-wheel-virtausmittari toimii?
- Entä jos neste on vaahtoavaa tai turbulenttia?
- Kuinka pitkän suoran putken osan tarvitsen?
- Mitä tarvitsen paddle-wheel-järjestelmää varten?
- Mittarini lukema on GPM – virtausanturien yksikkö on jalkaa/sek. Mistä tiedän, mikä niistä sopii virtaukseeni?
- Mitä minun on tiedettävä järjestelmästäni tilatessani?
- Mitä etuja on paddle-wheel-virtausmittarin käytössä?
- Mitä rajoituksia paddle-wheel-virtausmittarin käytössä on?
Turbiinivirtausmittarit
- Miten turbiinivirtausmittari toimii?
- Voiko turbiinivirtausmittaria käyttää pienten hiukkasten kanssa?
- Tarvitsenko suoran vähimmäisetäisyyden ennen anturia?
- Entä jos nesteessä on ilmaa?
- Mitkä ovat turbiinivirtausmittarin käytön edut?
- Mitkä ovat turbiinivirtausmittarin käytön rajoitukset?
Muuttuvan pinta-alan virtausmittarit/pyörimisanturit
- Miten rotametri toimii?
- Missä lukema otetaan?
- Mitä eroa on korreloitujen ja suoraan luettavien rotametrien välillä?
- Entä jos käytän muuta kaasua tai nestettä kuin vettä tai ilmaa? Entä jos käytän tislattua vettä?
- Voinko käyttää rotametriä tyhjiösovelluksessa tai vastapaineessa?
- Voinko käyttää yhtä virtausmittaria eri virtausnopeuksien mittaamiseen?
- Mitä eroja on 150 mm:n ja 65 mm:n virtausmittarin välillä?
- Onko rotametri asennettava pystysuoraan?
- Mikä kelluke järjestelmässäni on?
- Mitä etuja on muuttuvan pinta-alan virtausmittarin käytössä?
- Mitä rajoituksia vaihtelevan pinta-alan virtausmittarin käytössä on?
Kertakäyttöiset virtausmittarit
1. Miten Masterflex® -virtausmittarit toimivat?
Ultraäänivirtausanturissa kaksi pietsosähköanturisarjaa on sijoitettu X-kokoonpanoon työstönestettä kuljettavan letkun poikki, ja ne lähettävät ultraäänisignaaleja virtaussuuntaan ja virtaussuunnan vastakkaiseen suuntaan. Anturin sisällä oleva elektroniikka muuntaa pietsosignaalit virtausnopeussignaalin ulostuloksi. Kertakäyttöinen anturi sisältää kitkattoman turbiinipyörän, joka reagoi erittäin herkästi sen läpi kulkevan nestevirtauksen muutoksiin. Jatkuva infrapunasäde heijastuu turbiinin lapojen pyöriessä, jolloin syntyy pulssimainen infrapunasignaali, joka on verrannollinen elatusaineen virtausnopeuteen. Jokainen anturi on kalibroitu antamaan tarkka virtausnopeus 1 %:n tarkkuudella tai tätä paremmin.
2. Mikä kertakäyttöinen anturityyppi on järkevin sovelluksessani?
Jos etsit erittäin tarkkaa virtausanturia, jonka käyttökustannukset ovat erittäin alhaiset ja joka toimii alle 20 cp:n nesteillä, Masterflexin kertakäyttöiset virtausanturit, joiden tarkkuus on 1 %, ovat erinomainen valinta. Jos vaaditaan suurta tarkkuutta ja haluat käyttää antureita uudelleen ilman CIP-toimintoa tai jos käytössäsi on viskoosinen neste, Masterflex-ultraäänianturi, jossa on 2 prosentin tarkkuus ja laaja viskositeettialue, sopii paremmin.
3. Minkä tarkkuuden voin odottaa saavuttavani kullakin anturityypillä?
Ultraäänianturit ovat 2 %:n tarkkuudella 30 ml/min virtausnopeuteen asti, ja ne on kalibroitu Masterflexin platinakovetteiselle silikonille. Anturi toimii myös muiden läpinäkymättömien letkutyyppien kanssa, mutta parhaat tulokset saavutetaan, kun käytetään platinakovetteista Masterflex-silikonia.
Kertakäyttöisten antureiden tarkkuus on 1 % aina 20 ml/min virtausnopeuteen asti. Kevyt turbiinilapa, jossa on rubiinilaakeri, reagoi erittäin herkästi virtaukseen, kunhan viskositeetti on alle 20 cp. Korkeamman viskositeetin nesteet heikentävät niiden tarkkuutta, joten korkeammilla viskositeeteilla tarvitaan muita vaihtoehtoja.
4. Voidaanko näitä antureita käyttää läpinäkymättömien letkujen ja nesteiden kanssa?
Sekä Masterflex®-ultraääniantureita että kertakäyttöisiä antureita voidaan käyttää läpinäkymättömien letkujen ja nesteiden kanssa. Ultraäänianturin kalibrointi on tarkistettava ja tarvittaessa säädettävä työstönesteen osalta, jos se poikkeaa platinakovetteisesta silikonista, ja on tärkeää, että työstönesteen viskositeetti on alle 20 cp, jotta se toimisi kertakäyttöanturin kanssa.
5. Miten nämä anturit kommunikoivat järjestelmäni kanssa?
Ultraäänianturissa on RS485-, 4–20mA-, 0–20kHz-, PNP-NPN-push-pull -lähtövaihtoehdot, jotka on luotu jokaisen anturin sisään, joten ylimääräisiä signaalinmuokkauselementtejä ei tarvita anturin liittämiseksi ohjaustuloon.
Kertakäyttöiset anturit tuottavat taajuuspulssin, joka on verrannollinen virtausnopeuteen. Jos skanneri liitetään lisävarusteena saatavaan skanneriin, anturin kalibrointitiedot tallennetaan automaattisesti, ja skannerin ulostulo tuottaa automaattisesti oikean ulostulon ohjaustuloon.
Paine-erovirtausmittarit
1. Miten Masterflex® -paine-erovirtausmittari toimii?
Painehäviö syntyy, kun vesi tai kaasu tulee mittarin tuloaukon kautta. Neste pakotetaan muodostamaan ohuita laminaarisia virtauksia, jotka virtaavat samansuuntaisia reittejä sisäisten levyjen tai kapillaariletkujen välissä. Nesteen vastuksen aiheuttama paine-ero mitataan ylälevyyn liitetyllä paine-eroanturilla. Paine-ero laminaarisen virtauksen levyjen toisesta päästä toiseen päähän on lineaarinen ja verrannollinen nesteen tai kaasun virtausnopeuteen.
2. Tarvitsenko suodattimen?
50 μm:n suodatinta suositellaan, jotta epäpuhtaudet eivät tukkisi laminaarielementtiä.
3. Voiko paine-erovirtausmittari käsitellä turbulenttista virtausta?
Kyllä; vaikka mittarit ovat yksisuuntaisia, suoraa letkua tai putkea ei tarvita.
4. Kaasu ei ole vakiolämpötilassa ja -paineessa tai muuttuu – toimiiko tämä?
Joitakin muita kuin termisiä massavirtausmittariversioita on saatavana vaihtelevaa virtauksen lämpötilaa tai painetta varten. Nämä mittarit korjautuvat automaattisesti vakiolämpötilaan ja -paineeseen (STP).
5. Mitä etuja paine-erovirtausmittarin käytöstä on?
- voi käsitellä pienivirtauksisia kaasuja ja nesteitä
- signaalilähtö summatoimitusta varten
- kytkin valittavissa eri kaasuja varten
6. Mitä rajoituksia paine-erovirtausmittarin käytössä on?
- käyttö vain puhtaiden nesteiden kanssa
- nesteen viskositeetti enintään 5 cps
Doppler-virtausmittarit
1. Miten Doppler-virtausmittari toimii?
Korkeataajuinen signaali suunnataan putken seinämän läpi nesteeseen. Signaali heijastuu nesteen epäpuhtauksista, kuten ilmakuplista tai hiukkasista, ja lähetetään takaisin vastaanottimeen. Lähetetyn ja vastaanotetun signaalin välinen taajuusero on suoraan verrannollinen nesteen virtausnopeuteen.
2. Voinko käyttää Doppler-virtausmittaria hiukkasten kanssa?
Kyllä. Doppler-virtausmittarin käyttö edellyttää, että nesteessä on hiukkasia tai kuplia. Useimmat vaativat 25 ppm:n tai 30 μm:n vähimmäiskokoa; tarkasta kunkin Doppler-virtausmittarin erityiset hiukkaskokovaatimukset.
3. Jotkin virtausmittarit mittaavat nopeutta (jalkaa/sek). Miten voin muuntaa lukemat tilavuudeksi/ajaksi?
GPM= 2,45 * (sisähalkaisija tuumina)² * (VELOCITY jalkaa/sek)
GPM= gallonaa minuutissa
sisähalkaisija = putken sisähalkaisija tuumina.
Tämä kaava koskee vettä – siinä ei oteta huomioon viskositeettia, lämpötilaa tai painetta. Lämpötila, viskositeetti ja paine eivät kuitenkaan vaikuta Doppler-virtauslukemaan.
4. Entä jos neste ei ole vettä?
Äänen nopeus vedessä on noin 1 470 jalkaa/sek. Useimmat laitteet on kalibroitu tätä nopeutta varten. Muita nesteitä voidaan käyttää, mutta laite on kalibroitava uudelleen.
5. Vaikuttaako putkien eristys/paksuus lukemiini?
Kyllä. Eristys on poistettava ennen anturin asentamista.
6. Onko Doppler-virtausmittari asennettava pysyvästi?
Ei. Koska Doppler-virtausmittarit mittaavat virtausta ulkoisesti, useimmat niistä voidaan helposti irrottaa ja siirtää paikasta toiseen.
7. Vaatiiko Doppler-virtausmittari suoran putken vähimmäispituuden pumpun yläpuolelle?
Kyllä. Doppler-virtausmittarit vaativat kymmenen putken halkaisijan etäisyyden mistä tahansa venttiilistä, t-putkesta, mutkasta jne. Doppler-virtausmittarit vaativat myös täyden putkivirtauksen.
8. Mitä etuja Doppler-virtausmittarin käytöstä on?
- ei-invasiivinen
- hyvä lietteille, ilmaville nesteille
- kannettava
9. Mitä rajoituksia Doppler-virtausmittarin käytössä on?
– ei sovellu puhtaille nesteille
- vaatii suoran putkiston ylävirtaan
Massavirtausmittarit
1. Miten massavirtausmittari toimii?
Kaasun tilavuudella on tunnettu massa vakio-olosuhteissa. Paineen ja lämpötilan kasvaessa tilavuus muuttuu, mutta massa pysyy vakiona. Massavirtausmittarit mittaavat virtausta kaasun molekyylimassan perusteella; tämä mittaus on riippumaton lämpötilasta ja paineesta. Yksi tapa mitata massavirtausta on lähettää osa virtauksesta anturiletkun läpi. Putkessa kaasu kuumennetaan kelassa ja mitataan sitten virtaussuuntaan. Lämpötilaero on suoraan yhteydessä massavirtaan.
2. Voiko massavirtausmittari antaa kaasun kokonaiskertymän?
Kyllä, useimmissa massavirtausmittareissa on joko 0–5 VDC:n tai 4–20 mA:n lähtö. Kokonaiskertymän seurantaa varten kytke laskuri/tarkkailulaite, jossa on vastaava tulo (0–5 VDC tai 4–20 mA).
3. Voinko kalibroida massavirtausmittarin omalle kaasuseokselleni?
Tämä on mahdollista, kunhan seos ei ole liian monimutkainen. Ota yhteyttä sovellusosastoomme kaasuseoskalibrointien hinnoittelun ja saatavuuden osalta.
4. Tarvitsenko suodattimen?
Massavirtausmittarit edellyttävät puhtaita kaasuja; yleensä kaikki yli 50 μm:n hiukkasia varten tarvitaan suodatin mittarin eteen. Tarkista kunkin mittarin erityisvaatimukset.
5. Mitkä ovat massavirtausmittarin käytön edut?
- mittaa massan suoraan
- voi käsitellä sovelluksia, joissa virtauksen lämpötila ja linjapaine vaihtelevat.
6. Mitkä ovat massavirtausmittarin käytön rajoitukset?
- kalibroitu tietylle kaasutyypille
Paddle-wheel-virtausmittarit
1. Miten paddle-wheel-virtausmittari toimii?
Anturin jokaiseen nesteeseen työnnettävään lapaan on asennettu magneetti. Kun mela kääntyy, syntyy virtausnopeuteen verrannollinen sähköinen taajuusulostulo.
2. Entä jos neste on vaahtoavaa tai turbulenttia?
Koska nämä anturit käyttävät laminaarisia virtausominaisuuksia, vaahtoavia tai turbulentteja nesteitä ei voida lukea tarkasti. Anturit on myös asennettava täysin virtaavaan, suoraan putkiosuuteen.
3. Kuinka pitkän suoran putken osan tarvitsen?
Järjestelmissä, joissa ei ole mutkia tai rajoituksia, on sallittava vähintään 15 putken halkaisijaa ylävirtaan ja 5 putken halkaisijaa alavirtaan.
4. Mitä tarvitsen paddle-wheel-järjestelmää varten?
a. virtausanturi
b. putkiyhteet
c. mittari tai ohjain, joka lukee anturin signaalit ja ilmoittaa ne GPM- tai LPM-lukemana
5. Mittarini lukema on GPM – virtausanturien yksikkö on jalkaa/sek. Mistä tiedän, mikä niistä sopii virtaukseeni?
Voit muuntaa nopeuden virtaukseksi seuraavasti:
GPM = jalkaa/sek x (ID) 2 x 2,45
GPM = gallonaa minuutissa
ID = putken sisähalkaisija
Tämä kaava koskee vettä – siinä ei oteta huomioon viskositeettia, lämpötilaa tai painetta.
6. Mitä minun on tiedettävä järjestelmästäni tilatessani?
Jotta virtausmittari voidaan kalibroida oikein, meidän on tiedettävä:
a. Nesteen tyyppi
b. Odotettu virtausnopeus
c. Nesteen maksimilämpötila ja järjestelmäpaine
d. Leijuvien hiukkasten tilavuusprosentti
e. Putkikoko (ID), materiaali ja seinämänpaksuus (aikataulu)
7. Mitä etuja on paddle-wheel-virtausmittarin käytössä?
- hyvä toistettavuus
- alhainen painehäviö
- helppo huolto
8. Mitä rajoituksia paddle-wheel-virtausmittarin käytössä on?
- minimivaatimukset pumpun ylä- ja alapuolisille putkille
- täysi putki vaaditaan.
Turbiinivirtausmittarit
1. Miten turbiinivirtausmittari toimii?
Kun neste tai kaasu virtaa turbiinin läpi, se kääntää juoksupyörän siipeä, joka havaitaan infrapunasäteillä, valosähköisillä antureilla tai magneeteilla. Tämän jälkeen syntyy sähköinen pulssi, joka muunnetaan virtausnopeuteen verrannolliseksi taajuusulostuloksi.
2. Voiko turbiinivirtausmittaria käyttää pienten hiukkasten kanssa?
Ei. Turbiinivirtausmittarit toimivat parhaiten puhtaiden, matalaviskositeettisten nesteiden kanssa.
3. Tarvitsenko suoran vähimmäisetäisyyden ennen anturia?
Tasaisen poikkileikkausvirtauksen ylläpitämiseksi suositellaan, että suoran putken pituus on vähintään 10x mittarin sisähalkaisija virtaussuuntaan ja vähintään 5x mittarin sisähalkaisija virtaussuuntaan anturin jälkeen. Tarkista kunkin virtausmittarin erityisvaatimukset.
4. Entä jos nesteessä on ilmaa?
Joitakin turbiinivirtausmittareita voidaan käyttää ilmalla. Jos nesteessä on kuitenkin ilmakuplia tai höyrytaskuja, lukema on epätarkka. Virtauksen pitäisi kulkea laminaarisesti (vakaasti) putken poikkileikkauksen läpi.
5. Mitkä ovat turbiinivirtausmittarin käytön edut?
- hyvä tarkkuus nesteiden kanssa
- helppo asentaa ja huoltaa
- signaalilähtö summatoimitusta varten
- saatavana alhaiset virtausnopeudet
6. Mitkä ovat turbiinivirtausmittarin käytön rajoitukset?
- herkkä viskositeetin muutoksille
- suora putkilinja vaaditaan
- vain puhtaat nesteet ja kaasut
Muuttuvan pinta-alan virtausmittarit/pyörimisanturit
1. Miten rotametri toimii?
Rotametrit eli muuttuvan pinta-alan virtausmittarit toimivat periaatteella, jonka mukaan vakioidun paine-eron tuottamiseen tarvittava virtauksen pinta-alan muutos on verrannollinen virtausnopeuteen. Virtaava neste siirtyy mittarin pohjaan, kulkee ylöspäin mittausletkun läpi, kiertää kellukkeen ympäri ja poistuu yläosasta. Virtausnopeus luetaan merkitsemällä kellukkeen asento lasiin kaiverrettuun kalibroituun asteikkoon.
2. Missä lukema otetaan?
Virtausmittareissa lukema otetaan kellukkeen keskipisteestä. On suositeltavaa, että kelluke on silmien korkeudella lukuvirheiden minimoimiseksi.
3. Mitä eroa on korreloitujen ja suoraan luettavien rotametrien välillä?
Suoraan luettava virtausmittari ilmoittaa virtausnopeuden asteikollaan tietyissä teknisissä yksiköissä (esim. ml/min tai scfh). Suoraan luettavat asteikot on suunniteltu tietylle kaasulle tai nesteelle tietyssä lämpötilassa ja paineessa. Vaikka se on kätevämpi kuin korreloitu virtausmittari, suoraan luettava virtausmittari on epätarkempi ja sen käyttökohteet ovat rajoitetut.
Korreloitua virtausmittaria skaalataan joko 65 mm:n tai 150 mm:n pituudelta, josta otetaan lukema. Tämän jälkeen lukemaa verrataan tietyn kaasun tai nesteen korrelaatiotaulukkoon. Tämä antaa todellisen virtauksen teknisinä yksikköinä. Yhtä korreloitua virtausmittaria voidaan käyttää useiden eri nesteiden tai kaasujen kanssa.
4. Entä jos käytän muuta kaasua tai nestettä kuin vettä tai ilmaa? Entä jos käytän tislattua vettä?
Jos sinulla on korreloitu virtausmittari, ilmoita meille letkun numero ja kellukkeen tyyppi, niin voimme faksata sinulle luettelossamme mainostettujen kaasujen korrelaatiokaavion. Meillä on myös rajoitettu määrä mainostamattomia kaasukorrelaatioita.
Käytä tislatun veden osalta veden korrelaatiotaulukkoa.
5. Voinko käyttää rotametriä tyhjiösovelluksessa tai vastapaineessa?
Kyllä, mutta jos sinulla on venttiili, se on sijoitettava ulostuloon (virtausmittarin yläosaan). Tämä tehdään kääntämällä putki kehyksen sisään ja kääntämällä kehys sitten ympäri. Tässä asennossa letkun lukeman pitäisi olla oikein alkuperäisestä näkökulmasta ja venttiilin pitäisi olla virtausmittarin ulostulossa tai yläosassa. Tämä mahdollistaa tyhjiön asianmukaisen hallinnan.
6. Voinko käyttää yhtä virtausmittaria eri virtausnopeuksien mittaamiseen?
Kyllä. Jos käytetään korreloitua virtausputkea, eri virtausnopeudet voidaan saavuttaa käyttämällä erilaisia kellukkeita, esim. Carboloy-terästä, ruostumatonta terästä, lasia tai safiiria.
7. Mitä eroja on 150 mm:n ja 65 mm:n virtausmittarin välillä?
150 mm:n virtausmittarilla on 150 mm:n mitta-asteikko, ja se on mitoitettu sen mukaisesti. Se tarjoaa paremman resoluution kuin edullisempi 65 mm:n virtausmittari.
8. Onko rotametri asennettava pystysuoraan?
Yleensä rotametrit on asennettava pystysuoraan, koska kellukkeen on keskityttävä nestevirtaan. Suurilla virtausnopeuksilla kelluke asettuu kohti mittausletkun kärkeä, ja pienillä virtausnopeuksilla se asettuu alemmas putkeen. Joissakin rotametreissamme on jousikuormitteiset kellukkeet, joten ne voidaan asentaa mihin tahansa asentoon.
9. Mikä kelluke järjestelmässäni on?
Lasiset kellukkeet ovat mustia, kun taas safiiriset kellukkeet ovat punaisia. Carboloy- ja ruostumattomasta teräksestä valmistetut kellukkeet näyttävät molemmat metallisilta, mutta Carboloy-kellukkeet ovat magneettisia.
10. Mitä etuja on muuttuvan pinta-alan virtausmittarin käytössä?
- edullisuus
- jossain määrin itsepuhdistuvia
- sähköä ei tarvita
- saatavana eri materiaaleista valmistettuna kemiallisen yhteensopivuuden vuoksi
11. Mitä rajoituksia vaihtelevan pinta-alan virtausmittarin käytössä on?
- ei ulostuloa tiedonsiirtoa varten
- herkkä erilaisille kaasutyypeille sekä lämpötilan ja paineen muutoksille